perjantai 8. heinäkuuta 2016

Uni lapsiperheessä

Unta, unettomuutta ja unelmoimista unesta ..
Meillä uudet unijutut on erittäin ajankohtaisia, sillä toissayönä alkoi muutosten aika!

Jätin pienokaisen yösyötöt väliin!
Tämä pieni neito ei ole nukkunut pidempiä pätkiä muutamaa yötä lukuunottamatta. Heräily ja rinnan hamuilu on vain lisääntynyt hurjasti, voidaan puhua 15-20 kerrasta yössä. Molemmilla , äidillä sekä tyttärellä siis uni hyvinkin levotonta.
Olin jo viikkoja odottanut sopivaa hetkeä tähän pikku muutokseen. Mietin mitä teemme näille kolmelle vanhemmalle sisarelle, eiväthän he unta saa pienimmäisen itkulta. Talokin on vähän sen mallinen, että äänet kuuluvat kaikkialle :) Ei auta retkeily muihin huoneisiinkaan..

Nyt oli aika tehdä muutos ja ensimmäisenä yönä kaikki menikin yllättävän hyvin!
Pojat katsoivat vielä iskän kanssa jalkapalloa pikkusiskon herätessä ja isoveljille olikin kova pala nähdä pieni niin itkuisena, ei lohdutukset auttaneet, ei lainkaan.
Pojat lähtivät unille ja jopa nukahtivatkin omassa huoneessaan, makuuhuonetta vastapäätä. Meillä makuuhuoneessa oli hyvin lohdutonta itkua 50 minuuttia, äidin lohduttava käsi paiskattiin sivuun ja itku vain vahvistui. Pian itku alkoi muuttua rauhallisemmaksi ja mahtavan laulukokoelmani avulla (näin itselleni uskottelen) pieni ihminen, joka valtavan muutoksen ja menetyksen keskelle tyrkättiin, rauhoittui lähes kokonaan. Hyväksyi jo lohduttavan kätenikin ja pyörien alkoi torkahtelemaan. Vajaan tunnin päästä oli tyttö sikeässä unessa ja nukkuikin lähes 6 tuntia!













Minulle taas unen saanti oli vaikeaa .. Odotinko heräilyä ja itkuja? Luultavasti.
Ja se laulukokoelmani, mm seuraavia lauluja hyräilin  : Sylvian joululaulu, Peppi pitkätossu, Täti Moonika, Lounatuulen laulu, Maamme-laulu , Tuiki tuiki tähtönen ja Jos sul lysti on!
Mies on nukuttanut kaikki lapsemme Maamme-laululla ja Suvivirrellä :)  Toimii ..

Viime yönä pienokainen heräsi samaan aikaan, kuin edellisenä yönä, tunti nukahtamisen jälkeen. Ja kappas! Pienen pienen itkun jälkeen oli alle 10 minuutissa jälleen unessa ja hyväksyi tällä kertaa jopa käteni lähelleen. Lisäksi heräsi vielä kaksi kertaa, mutta nukahti nopeasti uudelleen.

Toivottavasti harjoituksemme onnistuu pidemmän päälle ja yöt kuopuksen kanssa rauhoittuvat...
Enää on jäljellä isompien sisarusten painajaiset, kauhukohtauksen tapaiset hetket, yökastelu ja vessareissut :)  Silloin tällöin kuulen pienet askeleet ja lelujen kolinan, kun pikkuapulainen raahaa peittoaan perässään suunnistaen makuuhuoneeseen. Niinä hetkinä on turha odottaa kelvollista unta , ne pikkujalat polkevat joko selkääni tai kylkeäni lopun yötä.
Olen yleensä aina hereillä heti, kun jotain tapahtuu ( tai ennen sitä). Kuulen huokaisun ja arvaan, peti on märkä. Onneksi lapsi itse ei ota tuota kastelua kovinkaan raskaasti, joskus, hyvin satunnaisesti pahoittaa mielensä väsyneenä.

Ja tokihan koirakin uneksii! Dooris on varmasti nähnyt jännittäviä seikkailu-unia, siihen malliin on muristu ja pienesti haukahdeltu yöaikaan :)








Pojat nukkuivat melko pitkään vieressämme ja se vasta olikin mielenkiintoista!
Nukuin poikien keskellä ja esikoisella oli tapana nipistellä poskiani pitkin yötä! Pikkuveljen tapa oli yhtälailla kivulias, repiä hiuksiani , siis oikeasti repiä!  Ei mitään kevyttä hiusten nypläämistä.
Kuukausien jälkeen jo mietin auttaisiko esimerkiksi  nukke tähän asiaan, mutta jäi kuitenkin kokeilematta!
Lisäksi poikien oli tapana herätä, kun vaihdoin asentoa :)  Voi jukra noita aikoja!
Pikkuapulainen omaksui oman huoneensa ja oman sänkynsä tänne muuttaessamme, se olikin äidille ihmeellistä! Tyttö oli alle kaksi vuotias ja nukkui hyvin yksin. Tuntui melkein pahalta ja kävinkin pitkin yötä tekemässä tarkastuskäyntejä, vaikka huone onkin omamme vieressä ..
Nähtäväksi jää nyt miten pienin sisko alkaa nukkumaan ja miltä näyttää tulevat vuodet yöelämässämme :)

( muuta yöelämää en enää kaipaakaan ...!)


Nyt on aika toivottaa mukavaa viikonloppua ja toivottavasti hyviä yöunia !!!


Ei kommentteja: