Yöhousuissa haahuilin vailla innostusta mihinkään, kahvikuppien äärellä seinää tylsistyneenä tuijotellen. Pienimmäinenkin kerkesi nukkumaan päivän ensimmäiset unensa sylissäni ..
Ulkona kaunis aurinkoinen syyspäivä.
Viimein pääsin puolenpäivän aikaan ulos muiden perässä ja istahdin kivelle katselemaan perheen puutalkoolaisia. Sen verran ahkerasti pojatkin pinosivat ja kantoivat puita, että omantunnon kolkutellessa menin hieman avuksi :) Jostain syystä kuitenkin päädyin tyttöjen kanssa istuskelemaan tuohon sammalmättäälle ja taapero oli kovin onnellinen ympärillä olevista marjoista!
Pikkuhiljaa hymyn säestämänä päiväni alkoi kirkastumaan. Katsellessani noita pieniä taaperon sormia, jotka noukkivat pikkuisia mustikoita, sinisiä suupieliä. Voi ihanuutta!
Nappasin tytön kainalooni, keskeytin miesten puutalkoot ja ryntäsimme vaihtamaan vaatteita.
Hetken kuluttua nousimme rinnettä ylöspäin, aivan etupihamme tuntumassa.
Ja niin iski innostus, sammalilla nököttävästä taaperosta!
Poissa oli tylsyys ja haluttomuus ryhtyä mihinkään :) Nämä kuvat eivät vielä ole sitä mitä lähden hakemaan. Vain hyvin nopea kokeilu ja innostuksen lähde. Hyvin pian, nyt syyskuun aikana haluaisin saada kuvattua pesuettani tuossa metsässä. Metsänväkeä.
Pojat voisivat olla esimerkiksi peikkoja, pikkusiskot kenties jotain hieman sievempää ..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti