Kiskan avajaiset lähestyy ..

Tänäänhän minun oli tarkoitus jatkaa eilisestä vanhemmuuspohdintojani , mutta en vaan nyt millään malta :)  Teen tällaisen pikakirjoituksen ja kirmaan jatkamaan hommia auringossa!

Face bookissa kerroinkin aiemmin alkaneesta kioskiprojektista ja pikkuhiljaa alkaa olemaan valmista. Suurta avajaispäivää odotamme lämmöstä ja auringosta nauttien. Työ on edennyt vauvanaskelin, ja onkin  ollut tosi hauskaa puuhaa. Pikkuapulainen on päässyt pikkusiskon kanssa jo palvelemaan ensimmäisiä kärsimättömiä asiakkaita, äitienpäivän ruusu tuotiin kotiin jo eilen kiskan kulmalle :)
Esikoinen sai kunnian maalata kassalipasta , joka pian täyttyykin pikkukivistä sekä kuivista lehdistä (tässä kiskassa ei haittaa, jos lompakko ei ole mukana).

Ketunleipärinteellä kovin iloinen 3 vuotias kioskin täti, ja hänen kovin pieni apulainensa  :)
Ja koko kioskiprojekti toteutettu ylimääräisistä materiaaleista, mitään ei ole tarvinnut kaupasta hakea ... aikas kiva!

Kuullaan pian lisää -

Uusi polku

Tämä blogi ja tämän blogin kirjoitus on minun uusi polkuni. Polulla kuljen innokkain mielin, välillä vastaani tulee minulle vielä tuntemattomia asioita. Näihin tuntemattomuuksiin tutustun ja pyrin niistä oppimaan. 

Menen ajassa muutamia vuosia taaksepäin, pieniin metsäretkiin joita teimme sillointällöin mummolan reissuilla. Pojat olivat tällöin lähes taaperon mittasuhteissa ja nauttivat kovasti löytämistään ketunleivistä. Ketunleipiä kasvoi metsän rinteessä aivan mieheni vanhempien kodin lähellä. 

Kolmatta lasta, ensimmäistä tytärtämme odottaessani tuohon edellämainittuun rinteeseen valmistui uusi kotitiemme. Silloinen kuopuksemme oli päiväkodin tädeille tarinoinut uudesta kodistamme  ketunleipätiellä. Ketunleipätie ei tullut osoitteeksemme, mutta kotimme valmistui pikkuhiljaa  tien päähän ketunleipärinteeseen!

Blogini tulee sisältämään lapsiperheen arkea ja pohdintoja.
Ajatuksia sisustamisesta ja haaveita tulevista projekteista ..

Kaunista alkavaa viikkoa!